Stundarsin perinteinen ja yhteisöllinen asuinalue

Sulvalla, joka nykyisin kuuluu Mustasaareen, sijaitsee Pohjanmaan ehkä suurin ulkomuseo Stundars. Sen yhteydessä oleville pelloille kaavailtiin 70-luvun alussa ajanmukaista asuinaluetta, jota hallitsisi pienet 700-800 neliön tontit, uudet 70-luvun tyyliset omakotitalot, elementtipienkerrostalot sekä tyyliin sopivat rivitalot.

Pieni joukko korjausrakentamisesta kiinnostuneita ihmisiä oli kuitenkin asiasta eri mieltä ja he ehdottivat uuden kaavan tekemistä. Tässä ehdotuksessa tontteja piirrettiin 9 kpl, tonttikoon ollessa 2000 - 3500 neliötä. Haluttiin tehdä perinteistä rakentamista kunnioittava asuinalue, jossa pihat mukailisivat pohjalaisia suljettuja pihoja. Korkein rakennus, yleensä asuintalo, sijoitettaisiin pohjoiseen päin, jolloin pihat aukeaisivat etelän tai lounaan suuntaan. Perusajatuksena ja kirjoittamattomana sääntönä oli pelastaa purkutuomion alla olevia rakennuksia ja pystyttää ne alueelle. Rakennusten tuli olla samassa käytössä kuin alunperinkin eli esim. navetasta ei voinut rakentaa asuintaloa. Mutta mikä tärkeintä, asukkaat olivat itse alusta asti suunnittelemassa sekä koko aluetta että omaa pihaansa. Tavoitteena oli luoda elävä perinteinen pohjalainen kylä, jossa yhteisöllisyys korostuisi. Myös muutamia korjausrakentamisen sääntöjä laadittiin, joka takaisi alueelle homogeenisen ulkonäön ja oikeanlaisen menneiden aikojen tunnelman.

Tämä ehdotus hyväksyttiin vuonna 1976. Jo samana vuonna ensimmäiset hirsirungot siirrettiin tonteille.

 

Peter Båsk, koko hankkeen alullepanija ja yksi Stundarsin asuinalueen perustajista esittelee vuonna 1976 hyväksyttyä asemakaavaa.

Tontilla tulee olla vähintään 3 rakennusta, joista 2 kpl asuinkäytössä. Päärakennus, 1½-kerroksinen tai kaksifooninkinen pohjalaistalo sekä pienempi asuirakennus on tarkoitettu useamman sukupolven käyttöön. Ulkorakennuksilla kuten riihillä, saunalla, talleilla, pajoilla yms. saadaan pihoista suljettuja ja näin luodaan pohjalaisen nauhakylän aitoa tunnelmaa.
 

Puutarhat ovat muotoutuneet talojen sisäpihoille ja istutuksissa on pyritty käyttämään perinteisiä kasveja ja elementtejä.

Yksi uudemmista pihakokonaisuuksista Söderfjärdenin aukean laidalla. Kaikki rakennukset on siirretty paikalle ja pihaan on pyritty tuomaan mahdollisimman monta perinteistä elementtiä, kuten aita, lipputanko sekä perinteistä kasvillisuutta.

Tontteja oli alunperin 9. Nyt alue on laajentunut Söderfjärdenin suuntaan ja lisää tontteja on kaavoitettu. Tällä hetkellä alueella asuu 18 perhettä. Tässä uusin tulokkaista, Lappväärtin Uttermossasta vuonna 2003 siirretty pohjalaistalo.

LISÄTIETOJA:

Asuinalueesta sekä museon rakennuskannasta saa lisätietoa Peter Båskilta 050 557 5282.

Ulkomuseo Stundarsista löytyy tietoa museon kotisivuilta www.stundars.fi

 

Tienvarteen istutetut koivut ovat reilussa kolmessakymmenessä vuodessa antaneet kylänraitille Pohjalaisittain tyypillisen ilmeen, jossa kylän rakenne on tiivis. Koivukuja varjostaa kauniisti tietä ja antaa suojaa taloryhmille.

Korjauksessa kunnioitetaan perinteitä yksityiskohtia myöten. Esim. alueella ei ole näkyviä sähkökaapeleita, vaan ne on kaivettu maahan. Lisäksi käytetään perinteisiä maaleja kuten keittomaaleja ja pellavaöljymaaleja julkisivuissa. Perinteisistä värisävyistä pidetään myös kiinni.

Peter Båsk perheineen asuu ainoassa talossa, joka jo oli alueella, kun sitä alettiin rakentamaan.

 

Ei uskoisi, että tämä alue oli peltoa reilut 30 vuotta sitten. Voisi kuvitella, että tästä portista on kulkenut useampi sukupolvi ja neitoja on saatettu portinpielelle jo vuosisata sitten.

Jokaisella tontilla tulee olla yksi iso asuinrakennus eli päärakennus, pienempi asuinrakennus sekä perinteisiä ulkorakennuksia. Tässä portilla varustettua pohjalaista ulkorakennusta käytetään varastona ja autokatoksena.

 

Ihmiset tulevat ja menevät, mutta talot pysyvät. Tämä filosofia luo jatkuvuutta ja on perinteisen kyläyhteisön peruskiviä. Rakennusta tulee kuunnella ja korjata mielellään sen ehdoilla. Varovainen perinteitä kunnioittava korjausrakentaminen on useimmiten myös taloudellisinta.

Ulkorakennusten katoissa voidaan myös käyttää muita perinteisiä katemateriaaleja, kuten kuvassa näkyvää malkakattoa

Tällä asuinalueella kiinnitetään paljon huomiota yksityiskohtiin ja esim. savupiippujen toivotaan muotoilultaan seuraavan perinteistä mallia. Asuinrakennusten kattomateriaaleiksi suositellaan peltiä, huopaa tai tiiliä.