Viherkasvit puhdistavat sisäilmaa

Suurissa kaupungeissa sisätilat koetaan usein suojana saastunutta ulkoilmaa vastaan. Sisäilman epäpuhtaudet ovat kuitenkin nykyään merkittävä terveysongelma. Rakennusten energiatehokkuutta pyritään parantamaan rakentamalla mahdollisimman ilmatiiviitä taloja. Jos riittävästä ilmanvaihdosta ei huolehdita, sisäilman laatu heikkenee, koska erilaiset rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuvat haitalliset kaasut eivät pääse poistumaan. Lisäksi sisäilman laatua huonontavat liian alhainen ilmankosteus, homeitiöt ja bakteerit sekä lukuisat ihmisen itsensä erittämät kaasut. Monet viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa, ja pitkäaikainen altistuminen huonontuneelle sisäilmalle on yhdistetty allergian, astman ja syöpien lisääntymiseen.

Haitallisia aineita haihtuu kotien ja toimistojen sisäilmaan esimerkiksi maaleista, keinotekoisista rakennusmateriaaleista, tekstiileistä, puhdistusaineista ja elektronisista laitteista. Sisäilman yleisin myrkky on formaldehydi, jota haihtuu ilmaan muun muassa vanerista, lastulevystä, lattian päällysteistä, liimoista, jätesäkeistä, paperipyyhkeistä ja kankaista. Formaldehydin yhteys silmien, nenän ja kurkun ärsytykseen on kiistattomasti osoitettu ja sen yhteydestä astmaan, syöpään, kroonisiin hengitystiesairauksiin ja neurofysiologisiin vaivoihin kiistellään.

Pelargoni avaruusaseman ikkunalla

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallitus Nasa on tehnyt 1980-luvulta alkaen tutkimusta viherkasvien kyvystä poistaa sisäilman epäpuhtauksia ja parantaa ilman laatua. Taustalla on Nasan pyrkimys perustaa jonain päivänä pysyvä tukikohta kuuhun. Turvallisen ja viihtyisän sisäilman luominen on miettimisen arvoinen asia avaruusasumuksissa, jotka on rakennettu synteettisistä materiaaleista ja joihin oikea ilman kosteus ja happipitoisuus täytyy luoda Maasta mukaan otetuilla elementeillä.

Tutkimuksissa kehitettiin kuutukikohtaa jäljittelevä suljettu järjestelmä, joka kykenee ylläpitämään elämää. Havaittiin, että ilmanlaatu tuottaa merkittäviä ongelmia synteettisistä materiaaleista rakennetussa pienessä suljetussa tilassa. Ratkaisua puhtaan ilman tuottamiseksi ja säilyttämiseksi alettiin etsiä kasvien elintoiminnoista, ja niistä se myös löydettiin.

Miten kasvit sen tekevät?

Kasvit parantavat ilman laatua tuottamalla happea ja haihduttamalla kosteutta lehdistään. Kun kasvi haihduttaa runsaasti vettä, vesi nousee maaperästä tai ruukun mullasta nopeasti kasvin yläosiin, painaen samalla ilmaa kohti kasvin juuria. Näin kasvi sitoo ilman typpeä ja happea multaan ja saa samalla ilman liikkeeseen myös kasvin ympärillä. Liikkuvasta ilmasta kasvit imevät orgaanisia kemiallisia aineita itseensä lehtien pinnassa olevien pienten ilmarakojen avulla, mistä ne siirtyvät kasvien juuriin ja jopa ympäröivään maaperään asti. Kasvin omat biologiset prosessit sekä juuriston bakteerit hajottavat haitalliset aineet.

Kaasujen poiston lisäksi kasvit erittävät kasvikemikaaleja, jotka hävittävät mikrobeja ja homeitiöitä ympäröivästä ilmasta. Jokainen kasvi luo ympärilleen pienilmaston ja maaperäbakteeriston, jotka luovat kasville itselleen suotuisat olosuhteet ja tekevät ympäristöstä samalla miellyttävämmän ja terveellisemmän ihmisille. 

Palmut, traakit ja vehkat ovat erinomaisia ilmanpuhdistajia

Nasan tutkimusten lisäksi yhdysvalloissa tehtiin 1990-luvulla tutkimus, jossa testattiin 50 viherkasvin kyky parantaa ilman laatua suljetuissa koekammioissa. Tutkimuksessa mitattiin kasvien kykyä poistaa ilmasta kemiallisia kaasuja, homeitiöitä ja bakteereja sekä kykyä haihduttaa kosteutta.

Tutkimuksen mukaan monet palmut, traakit ja vehkat toimivat erinomaisina sisäilman laadun parantajina. Lisäksi ne ovat varsin helppohoitoisia ja vastustuskykyisiä tuholaisille.

Paras formaldehydin poistokyky on tutkimusten mukaan kaarisulkasaniaisella. Hyvänä kakkosena tulevat krysanteemi, gerbera, pikkutaateli, supputraakkipuu, kaislapalmu ja sulkasaniainen. 

Tehokkaita muiden haitallisten kaasujen poistajia ovat kumiviikuna, kultapalmu, pensaspalmu, muratti, perhoskämmekkä ja soikkovehka, kirjovehka ja liriope.

Kosteuden haihduttajina parhaita ovat muun muassa kultapalmu, kaislapalmu, sulkasaniainen, kaarisulkasaniainen, gerbera, krysanteemi ja juovatraakkipuu.

Viherkasvit rakennuksen kiinteänä osana

Sisäilman laadusta huolehtiminen esimerkiksi viherkasvien avulla on erityisen tärkeää paikoissa, joissa vietetään pitkiä aikoja kerrallaan, kuten työpöydän ääressä tai makuuhuoneessa. Viherkasveja voidaan kuitenkin liittää kiinteäksi osaksi kokonaisten rakennusten ilmanpuhdistusjärjestelmää jo rakennusvaiheessa.

Yhdysvaltain Mississipissä on koti, jonka sisäilman ja jätevesien puhdistuksesta huolehtivat viherkasvit. Erilliseen siipeen on rakennettu viherhuone, jossa kasvit kasvavat vesiviljelytekniikalla toimivassa suuressa kasvualtaassa. Kasvit saavat tarvittavan veden ja ravinteet kylpyhuoneen ja wc:n jätevesistä. Sisäilmaa imetään keittiön ja kylpyhuoneen kautta kasvialtaisiin, jossa kasvien juuret ja erilliset suodattimet kaappaavat ja hajottavat haitallisia kaasuja. Kasvien puhdistamaa ja kosteuttamaa viherhuoneen ilmaa pumpataan lämpöpumpuilla eri puolille asuntoa. Ilman suhteellinen kosteus on pysynyt miellyttävällä tasolla, haihtuvia orgaanisia kemiallisia aineita ei ole havaittu, homeitiöiden ja bakteerien määrä on pysynyt alhaisena ja kukaan asukkaista ei ole kokenut huonoon sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja.

Laadukkaan sisäilman kulmakiviä ovat tietenkin toimiva ilmanvaihto ja luonnonmukaiset, turvalliset materiaalit. Kun lisäksi huolehditaan hyvin hoidettujen viherkasvien avulla sopivasta ilmankosteudesta ja ilmassa liikkuvien homeiden, mikrobien ja kaasujen käsittelystä, ollaan oikeilla jäljillä kohti terveellistä ja viihtyisää sisäilmaa. Hoida viherkasveja, niin ne hoitavat sinua!

Tämän tekstin lähteenä on käytetty B.C. Wolvertonin suomennettua kirjaa ”Raikas vihreä koti”, jossa esitellään hoito-ohjeineen 50 huonekasvia, joiden sisäilmaa parantavat ominaisuudet on tutkittu.

Jenny Turunen

Juttu on julkaistu tervetalo-lehdessä 14.4.2011